Norja

Nopeat ja halvat lennot Osloon

Suomesta Norjaan matkaavan matkustustapa on usein lentokone. Halvat lennot Osloon ja lentämisen helppous ovat houkuttelevia ominaisuuksia matkustustapaa valittaessa. Halpoja lentoja Osloon löytyy helposti. Lentoja löytyy milloin tahansa noin 200 euron tuntumasta ja välillä lentoliput edestakaisin lunastaa jopa alle 150 euron hintaan. Suorat lennot ovat tietysti todella nopeita, puolessatoista tunnissa kone on Helsingistä Oslossa. Junalla ei Suomesta Norjaan pääse, ellei mene Ruotsin kautta. Koska Norja on Suomen rajanaapuri, niin pohjoisesta Norjaan matkustaminen onnistuu autollakin. Rovaniemeltä on joitakin bussiyhteyksiä Pohjois-Norjaan.

Majoittuminen - loma-asunto voi tulla halvimmaksi

Hotellien hinnat ovat asia, josta huomaa että mikään halpa maa Norja ei ole. Kahden hengen hotellihuoneen hinnat Oslossa pyörivät siellä 80e/yö tuntumassa ja joskus yöstä voi joutua halvimmillaankin pulittamaan 100 euroa. Hostelliin tyytyvän pitäisi pääkaupungissakin selvitä yöstä alle kolmellakympillä. Hieman pidempään paikallaan pysyvälle matkaajalle aina suositeltava vaitoehto loma-asunto voi sekin tulla lopulta suhteellisen halvaksi. Jos on liikkeellä isomman porukan voimin, loma-asuntoja joissa voi viettää isompikin porukka (esimerkiksi 10 henkilöä) viikon ajan, saa välillä reilusti alle 500 eurolla. Jos loman luonteeseen sopii, niin myös lerintäalueita löytyy ja jokamiehenoikeudet sallivat telttailun melko vapaasti muuallakin.

Hyvät bussiyhteydet

Norjassa on hyvin kattava bussiverkosto, joten linjurilla pääsee melkein mihin tahansa. Junaliikenteestä vastaa paikallinen valtion rautatiet, mutta esimerkiksi pohjois-Norjassa ei juurikaan junia kulje. Pääkaupungissa Oslossa on myös metro. Norjan tiet ovat hyväkuntoisia, mutta tietulleja on melko runsaasti. Autoilijan kannattaa huomioida myös promilleraja, joka on Suomesta poiketen 0,2. Liikennekulttuuri sinällään on lähes samankaltainen, kuin meillä Suomessa, mutta vuoristossa tiet ovat melkoista serpenttiiniä. Eli mutkia riittää, mutta vastapainona maisemat ovatkin sitten mahtavia.

Norjalainen ruoka - veden antimia ja riistaa

Huomioitaessa Norjan pitkät ja kunniakkaat perinteet merenkäyntivaltiona ja pitkän rantaviivan, ei kenellekään liene yllätys, että paikallisen ruokakulttuurin keskiössä on meren elävät, erityisesti kalat. Kalaa on tarjolla jos jonkinlaista, lohta, turskaa, taimenta, silliä ja äyriäisiä, kuten katkarapuja, jne. Jos norjalainen keittiö tarjoaa varmasti makuelämyksiä kalaruokien faneille, niin ei myöskään muiden eläinkunnan tuotteiden ystävien tarvitse näppejään nuolla, sillä perinteisen naudan ja lampaanlihan lisäksi riistaliha, kuten hirvi ja poro kuuluvat erottamattomasti maan makuperinteisiin. Norjalaisilla on omia kansallisia erikoisuuksiaan esimerkiksi juuston ja leivän muodossa. Sapuskan voi huuhtoa alas vaikka norjalaisella oluella, esimerkiksi Nøgne nimisen pienpanimon erikoisoluita arvostetaan olutpiireissä korkealle meillä Suomessakin. Norjalaisen perinteisen keittiön rinnalla maasta löytyy tietysti myös makuja maailmalta. Mitään halpaa lystiä ravintolaassa syöminenkään ei Norjassa ole. Tippi kuuluu norjalaiseen ravintolakulttuuriin, sopiva tippi on n. 10%.

Vaihteleva sää - vuoristoinen maa - tuttu kasvusto

Vuoristoisen luonteensa takia Norjan ilmasto eroaa jonkin verran muista Pohjoismaista. Tämä vuorien aiheuttama erityispiirre on sademäärät ja niiden vaihtelu maan sisällä. Itä-Norjassa sademäärät ovat varsin pieniä, kun taas Länsi-Norjan vuosittaiset sademäärät ovat yleensä todella suuria. Vuoristoalueet pois laskettuna lämpötilat ovat aika tuttua kauraa meille suomalaisille, talvisin pakkasta, kesäisin lämmintä. Kuten on jo ilmi tullut on Norja todella vuoristoinen maa, Skandien vuoristo, joka työntyy myös Ruotsin puolelle ja lasketaanpa Suomen Haltikin siihen kuuluvaksi, on hallitseva piirre Norjan pinnanmuodoissa. Norjan korkein vuori on Galdhøpiggen, joka on korkeudeltaan 2 469 metriä ja on tuolla luvulla myös koko Pohjois-Euroopan korkein nyppylä. Rannikkoa Norjalla riittää yllinkyllin, rantaviivaa kertyy yli 80 000 kilometriä. Jokia ja järviä on runsaasti, myös kasvusto, suurine havumetsineen, on meille suomalaisille kovin tuttua.

Norjalle kuuluvat myös:

• Huippuvuoret, saaristo Jäämerellä
• Jan Mayen, vulkaaninen saari Jäämerellä
• Bouvet’nsaari, asumaton saari Etelä-Atlantilla.

Norjan suurimpia kaupunkeja ovat:

• Oslo, asukkaita n. 613 000
• Bergen, asukkaita n. 240 000
• Trondheim, asukkaita n. 160 000
• Stavanger, asukkaita n. 117 000
• Kristiansand, asukkaita n. 77 000.

Norjan historia - viikinkiajasta moderniksi ja vauraaksi valtioksi

Norjassa on tiettävästi ollut asutusta jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Norjan valtion katsotaan alkaneen muodostua viikinkiajalla, noin 800 luvun tienoilla. Noihin aikoihin alueen eri kuninkaat alkoivat yhdistää maata. 1300 luvulla Norjan talous, sekä merkitys heikkeni, jonka seurauksena maa ajautui unioniin Tanskan kanssa ja lopulta 1500 luvulla se käytännössä kuului osaksi Tanskaa.

1700 luvulla jonkinlainen kansallistunne alkoi jo nostaa päätään. Tanskan rinnalla maa ajautui myös aikansa sotiin ja tämä johti lopulta Norjan alueen siirtymiseen Ruotsin vallan alle. Tämän seurauksena 17. toukokuuta 1814 Norja julistautui itsenäiseksi (tästä johtuen Norjan kansallispäivä on nykyäänkin 17. toukokuuta), mutta tätä Ruotsi ei sulattanut, vaan käytännössä pakotti Norjan kanssaan unioniin, oman valtansa alle. Tämä liitto oli kuitenkin kiistoja täynnä ja 1900 luvulle tultaessa kiistat ja ristiriidat vain voimistuivat, joka lopulta johti vuonna 1905 Norjan julistautumiseen itsenäiseksi valtioksi ja näin ollen unionin hajoamiseen. Ruotsin jonkinasteisesta vastustelusta huolimatta itsenäistyminen onnistui rauhanomaisesti.

Ensimmäisestä maailmanpalosta Norja pysyi erossa. Myös toisen maailmansodan Norja yritti välttää julistautumalla puolueettomaksi, mutta se ei paljoakaan auttanut, kun Hitler natsijoukkoineen hamusi Euroopan herruutta ja maa miehitettiin, vuonna 1940, natsi-Saksan toimesta nopeaan tahtiin.

Kun natseille näytettiin närhen munat ja Norjakin palasi taas itsenäisten valtioiden joukkoon alkoi maan jälleenrakennus. Tasainen talouskasvu ja panostaminen tasa-arvoisen valtion kehittämiseen loi pohjan nykyiselle modernille Norjalle. Talouden kasvu lähti kovaan nousuun 1960-luvun lopulla, kun Pohjanmereltä alettiin pumppaamaan öljyä. Öljytulot ovatkin sen jälkeen omalta osaltaan vaurastuttaneet Norjaa.

Norja on YK:n perustajajäseniä ja kuulunut natoon jo vuodesta 1949 lähtien. EU:hun Norja ei ole liittynyt.

Historiallista nähtävää

Norjan historia on jättänyt jälkeensä nähtävää nykyisillekin sukupolville. Monet linnoitukset, kuten Akershusin linna Oslossa, tai lukuisat mahtavat historialliset kirkot, kuten 1000-luvulta peräisin oleva kivinen Nidaroksen tuomiokirkko Trondheimissä, varmasti kiinnostavat historiallisista rakennuksista innostuvaa matkailijaa. Museoissa viihtyvää palvelee esimerkiksi Norjan kansallismuseo Oslossa. Pääkaupungin museotarjonta on muutenkin vakuuttava, historiannälkään löytyy esim. viikinkilaivamuseo, sotamuseo, tai vaikka Kon-Tiki-museo, joka esittelee biologi Thor Heyerdahlin, vuonna 1947 suorittaman uskaliaan Tyynenmeren purjehduksen aluksella, joka oli tehty muinaisten inkojen alusten mallin mukaan.

Kulttuurivaihtoehtoja

Taiteen ystävien soisi käyvän ainakin Munch-museossa Oslossa. Museossa on mittava kokoelma Norjan yhden kansainvälisesti kuuluisimman taiteilijan, Edvard Munchin tuotantoa, legendaarinen maalaus Huuto mukaanlukien. Norjan kuuluisimpiin taiteilijoihin lukeutuu myös kuvanveistäjä Gustav Vigeland, jonka töitä voi niin ikään ihastella Oslossa, Vigelandin puistossa. Vigelandin puisto, jonka suunnittelusta ja 212 patsaasta kyseinen herra vastasi, onkin yksi koko Norjan kuuluisimmista nähtävyyksistä ja mikä parasta ilmainen sellainen. Tapahtumista mainittakoon vuosittain järjestettävä Bergenin festivaali, joka tarjoaa kulttuurinnälkään muunmuassa balettia ja teatteria.

Toimintaa aktiivilomailijalle

Vuorien ja vuonojen maan ehdoton matkailuvaltti on sen luonto. Aktiivilomailijalle Norja tarjoaa mahtavia elämyksiä. Talviurheilun ystävälle tarjolla on todella laaja skaala laadukkaita vaihtoehtoja, onhan Norjassa järjestetty kahdet talviolympialaisetkin, viimeisimmät vuonna 1994 Lillehammerissa. Joten hiihto, laskattelu, tai vaikka lautailu onnistuu mahtavissa olosuhteissa lukuisilla alueilla Norjassa.

Vuoret tarjoavat myös loistavat mahdollisuudet kiipeilyyn. Esimerkiksi jo mainitun Pohjois-Euroopan korkeimman vuoren Galdhøpiggenin huiputus on suosittu haaste.

Metsästystä harrastavalle riistaa riittää Norjan metsissä. Kalastusmaana tunnettu Norja on monen onkimiehen unelmakohde, kalaa löytyy niin mereltä, kuin sisävesistäkin. Monet ns. arvokalat, kuten esim. meritaimen, lohi ja nieriä houkuttelevat lajin harrastajia Norjan vesille.

Myös patikointi on suosittu harrastus maan vuorilla, jäätiköillä ja metsissä, kuuluipa suunnitelmiisi kunnon hc-vaeltaminen, tai olitpa aloitteleva retkeilijä, niin löydät kyllä itsellesi sopivan vaihtoehdon ja haasteen.

Ostokset

Shoppailijoiden suursuosikkina Norjaa ei tunneta. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä Norjan hintataso ei todellakaan ole sieltä Euroopan halvimmasta päästä. Monissa tuoteryhmissä hinnat ovat Suomen tasoa, mutta joissain asioissa Norja on selvästi Suomeakin kalliimpi maa. Käsityöt ovat suosittuja tuliaisia. Norja ei kuulu EU:hun, joten eurot eivät ole käypää valuuttaa, vaan tiskiin pitää lyödä Norjan kruunuja. Tätä artikkelia kirjoittaessa Norjan kruunun kurssi on 1 euro = 7.45 Norjan kruunua.

Muita vinkkejä

Lopuksi vielä muutama matkavinkki, joita ei tässä artikkelissa ole vielä mainittu:

• Revontuliplanetaario Tromssassa
• Quart-festivaali, vuosittain kesällä järjestettävä rockfestari Kristiansandissa
• Kristiansand Dyrepark, Norjan suurin eläintarha Kristiansandissa
• Hurtigruten-laivamatka, yli kymmenen päivän laivareitti Norjan rannikkoa pitkin
• Preikestolen, postikorteistakin tuttu mahtava kalliojyrkänne Forsandin kunnassa.

Yhteenveto

Meininki Norjassa on hyvin peruspohjoismaalainen, eli mitään kulttuurishokkia suomalaiselle matkailijalle ei ole tiedossa. Turvallisuus on hyvällä mallilla, joskin Oslossa kannattaa normaaliin tapaan taskuvarkaita varoa. Norjalaiset puhuvat Norjaa, joka on niin lähellä Tanskan ja Ruotsin kieltä, että ainakin periaatteessa noiden kielten osaajien pitäisi pystyä ymmärtämään toisiaan. Norjalaiset puhuvat hyvin myös englantia. Läheinen sijainti ja ainutlaatuisen luonnon tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet ovat esimerkkejä syistä, joiden takia Norja kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon valitessaan lomakohdetta.

Artikkelin pääkuva: Alexandre Dulaunoy (CC BY-SA 2.0)